Varpaat näkkyy

Varpaat näkkyy

Tämmöstä tänne kuuluu! Kesä kääntyy syksyksi ja ketoilua jatketaan. Nämä kuvassa olevat sortsit ostin vuosi sitten kesällä. Olivat ihan pikkusen liian tiukat, silleen motivaatiopöksyiksi ostin. Ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Tillaa on niin että joutuu housut kuromaan vyöllä vyötärölle ettei tipu jalasta. Ja hyvin näkkee omat varpaansa, kun liitingin ja vattan välistä kurkistaa. Kaikki 11. On nimittäin nyt vaatekaappi täynnä sopivia, ja liian isoja, vaatteita. Ei tartte mennä vaateostoksille ihan heti. Van on se hienoo!

Oon tässä nyt tosiaanki ollu Kotimiehenä eli vapaaherrana huhtikuun alusta lähtien. Kun iski silloiselle työnantajalle paniikki Koronan iskiessä ja halusi minusta sitte luopua. Sillälailla oon tässä miettiny, ja rouvankin kanssa sitä pohiskeltu, että kyllä ne asiat ylleensä taitaa mennä niinku niijen kuuluu ja pittääkin mennä. Pittää vaan ite hoksata tarttua hetkeen ja tehä oikeita juttuja. Äiti se sano jo aikoja sitte, ku oli menny mulla taas joku juttu perseelleen, että "ei oo elämä sataprosenttista, mutta pittää ottaa 100 % irti siitä mitä sulla on". Ja niinhän se on. Ollaan nyt rouvan kanssa otettu sitte 100% irti siitä mitä meillä on.

Lehissä on lukenu ja somessa on päivitelty, että parisuhteet on saattanu kärsiä kamalastikin tämän viiruksen takia, kun on pariskunnat joutunu olemaan keskenään. Ymmärrän ihan täysin tuon, joskus oon itekkin ollu semmosissa suhteissa, että ainoaksi päämääräksi on muotoutunu tavote päästä siitä pois. Mahollisimman kauas. Mutta se myö yhessä rouvan kanssa ollaan todettu, että meijän suhetta tämä on vaan parantanu ja syventäny. On ollu mukava yhessä touhuta kaikenlaisia koti- ja mökkihommia. Lisäks vielä pupusteltu ollaan eli harrastettu läheisyyttä. Ja saatiin tämä meijän elämäntapamutoskin alotettua ja ollaan päästy oikeen hyvään vauhtiin. Vaikka välillä on menty vauhilla takapakkiakin. Mutta vauhilla kuitenki koko ajan.

Maistaja

Niinjuu mutta sitä piti tässä toimittaa tähän, että oon minä muutaki tehny tässä kevväällä ja kesällä ku autotallia järjestäny ja mökillä puita sahannu ja rouvaa rakastanu. Yks erittäin tärkeä tehtävä on ollu maistajan toimi. Rouva nimittäin ravintola-alan ammattilaisena pisti kotileipomon pystyyn. Keto Bakery on sen nimi. Netistä löytyy ja tilauksia ottaapi vastaan. Meillä kotona leipoo ja senpä vuoksi meijän talous on nyt elintarvikealuetta. Tarkottaa kuulemma esim. sitä, ettei elukoita saa tuuva meille. Ja etten saa jättää alushousujani keittiön pöyvälle. Muutenki on vähä tarkempaa hygienia-asioijen kanssa. Rouva on nyt sitte tässä pitkin kesää tuotekehittelyä harrastanu. Kehitelly niitä ketoleipomusten reseptejä ja miettiny että mitä tuotteita alkaa tekemään ja myymään. No minä oon sitte toiminu tässä tietysti rouvan apuna ja tukena. Alakerran huoneen remontoin myymälätilaksi. Mutta tärkeimpänä oon kyllä kokenu tämän maistajan toimen. Jokainen tuote on menny minun ankaran maisteluseulan läpi. On muuten sitten tullu hienoja makuelämyksiä! Ja hyvällä omallatunnolla, kun ovat vähähiilarisia.

Liiketoimintaanhan sitte liittyy luonnollisesti myös kilpailijaseuranta. Sitä ollaan kans myö tehty. Kahvilla ollaan käyty kahviloissa ja syömässä ravintoloissa, joissa on tarjolla keto-tuotteita. Hyviähän ne on ollu, en negatiivisen sanan puolikastakaan niistä sano. Mutta kyllä minä sen sanon, että kannattaapi kokeilla meijän rouvan tuotoksia ehottomasti. Ne on kyllä niin hyviä, että mietin ihan vakavissani jääväni päätoimiseksi maistajaksi.

Arvatkaapa paljonko on nyt sitte paino tippunu heinä-elokuun aikana eli aikana minkä tämä minun maistajan ura on kestäny? Ei sitte niin yhtään!!! Ei kilon kiloa eikä gramman grammaa!! Mutta ei oo kyllä toisaalta tullu painoa lissääkään. Edelleen on kaikki isoksi jääneet vaatteet liian isoja ja peilistä edelleen kahtelee takasin aikas paljon hoikempi versio minusta.

Kyllä se taitaa tässä ketoilussakin päteä se sama totuus eli kuluttaa pittää enemmän, ku syöpi. Lihottaa ne roteiinitki siinä missä hiilarit, jos ei kuluta sitä mitä syöpi. Tiettyyn pisteeseen asti varmana saapi laihutettua vaan sillä, että muuttaa ruokailutottumukset. Siinäkin varmasti riippuu paljon siitä, mitkä on lähtökohat. Jos aiempi ruokavalio on sipsiä ja kokista, näkkyy tuloksia nopeasti ja paljon. Jos pystyy heittäytymään saman tien ketoruokavaliolle. Sitäpä vaan tässä yritän sanoa, ettei oo aihetta epätoivoon eikä panniikkiin jos ei jollakulla heti tipaha 10 kg kolmessa viikossa vaikka jollakulla toisella olis niin käynykkin. Ja kyllä se varmaan joillekin pättee sekin, että saapi syyvä niin paljon ku jaksaa tässä ketoilussa eikä tartte nälässä olla. Van eipä se nuin mene minun kohalla. Eikä välttämättä monen muunkaan kohalla.

Siinä vaiheessa, ku osallistuin Rouvan peesissä FBF:ään, alko tapahtua. Varmaankin siinä nimenomaan se pätkäpaasto, eli kun ollaan syömättä ensin 12 h/vrk, sitten 14h/vrk ja lopulta 16h/vrk teki sen, että alko tapahtua meikäläisen elimistössä. Ennen sitä kovin oli vaatimatonta painon pudotus. Putos toki, mutta aika maltillisesti.

Niin sitä yritän tässä sanoiksi pukea, että jos/kun iskee sitä epätoivon oloa, niin pittää muistaa, että myö ollaan jokkainen omia kokonaisuuksiamme ja meijän elimistöt toimii erilailla. Etitään se oma polku. Kokkeilemalla se löytyy. Ja lukemalla toisten kokemuksia ja niistä matkimalla. Muttei pijä musertua, jos ei vaikka saakaan samoja tuloksia niillä konsteilla millä joku toinen on saanu.

Diagnoosia

Tulipa muuten sitten vihdoinkin tulokset suolistosukelluksestakin. Oli saanu patologi tutkimustensa tulokset Kanta.fi:hin, josta minä niitä sitten kävin opiskelemassa. "Koolonin limakalvopaloissa nähdään hyperplastisen polyypin kappaleita, joissa kryptat ovat tähtimäisesti poimuilevia eikä dysplasiaa todeta". No ni! Sillälaillatällälailla!! Nyt ollaan sitten kyllä lääketieteen syvässä päässä. Kirjaimellisesti! Miksei näitä voi laittaa Suomen kielellä? Ei tartte kainuuksi, ihan kirjakieli piisais. Mutta että latinaa on nyt sitte joka toinen sana. Sain minä siitä lopulta tolkun sähköinterwebistä löytämieni vihjeiden perusteella ja siltä vaikuttais ettei oo aihetta huoleen. Ei muuta ku leuka rinnassa eteenpäin kohti uusia vastoinkäymisiä!

Tsemiä kaikille alkavaan syksyyn! Taistellaan pimeinä iltoina iskevää hiilarihimoa vastaan!